Maalämpö
Ota lämpö maasta
Maalämpöpumppu tarvitsee energianlähteensä maasta, kalliosta tai vedestä. Kallioperä varaa aurinkoenergiaa jatkuvasti, muodostaen näin käytännössä ehtymättömän lämmönlähteen.
Sama pätee myös pintamaasta tai vesistöstä kerättävään lämpöenergiaan.
Oikein mitoitettu keruupiiri(lämpökaivo, peltoputkisto, vesistö lämpö) on lämmönlähteenä ehtymätön, eikä kerätty lämpö viilennä maaperää tai vesistöä.
Ympäristössä olevasta energiasta saatu lämpö käytetään talojen ja käyttöveden lämmitykseen. Lisäksi maaperän viileyttä voidaan hyödyntää kesäisin eri tavoin asuintilojen viilennykseen.
Asuitpa missä vain, tontillasi on aina ilmaista lämpöä talon lämmitystä ja viilennystä varten.
Maalämpöpumpun asennus vie yleensä 1-2 päivää. Valmistelutyöt, kuten esimerkiksi energiakaivon/kaivojen poraus tai maakeruuputkiston asennus vie tavallisesti 1-3 päivää. Lämmöttä ei kuitenkaan tarvitse yleensä olla muutamaa tuntia pidempään. Lyhyen lämmönkatkon takia työt voidaan suorittaa myös talvella. Kun asennus on valmis, käy asentaja vielä huolellisesti lämpöpumpun toiminnot läpi kanssasi.
SÄÄSTÖT
Maalämpöpumppu alentaa lämmityskustannuksiasi huomattavasti esimerkiksi kaukolämpö-, sähkö- tai öljylämmitykseen verrattuna. Myös maakaasu ja pellettilämmitykset ovat nykypäivänä kalliita käyttää. Riippuen aiemmasta lämmitystavastasi, voit alentaa lämmityskustannuksiasi jopa 80 prosenttia. Energialaskurista näet, kuinka paljon Sinä voit säästää lämmityskuluissa!
Laske paljonko säästät lämpöpumppuun siirtymällä
- Sähkölämmitys
- Öljylämmitys
- Kaukolämpö
Huippu-tuotteet!
Tutustu maalämpöpumppuihimme
Thermia ATLAS Inverter
Markkinoiden tehokkain maalämpöpumppu 6,15 SCOP
Pörssisähköohjaus ja etäohjaus vakiona
Ainoana markkinoilla. HGW-toiminnolla käyttövettä jopa 545 litraa. Kaksi tehomallia 12 kW ja 18 kW
Hinta asennettuna alk.13.900€
BOSCH COMPRESS 7800i LWM
INVERTER MAALÄMPÖPUMPUT
2-6 kW, 2-8 kW, 3-12 kW, 4-16 kW.
SCOP 5,85
Pörssisähköohjaus, etäohjaus vakiona
Hinta asennettuna alk. 11.900€
Kalliolämpö
(eli lämpökaivo)
on vaihtoehdoista usein kaikkein taloudellisin ja helpoin, eikä se tarvitse suurta pinta-alaa. Lämpöä otetaan talteen omakotitaloissa tavallisesti 150 – 300 metrin syvyisistä kaivosta tai kaivoista, jotka porataan maahan talon läheisyyteen. Maalämpöpumppu hyödyntää ympäri vuoden syvällä maaperässä olevaa tasaista lämpöä ja ”muuntaa” sen talon lämmitykseksi.
Mikä on lämpökaivo? Miten se liittyy maalämpöön?
Lämpökaivosta kerätään lämpöä maalämpöpumpulla ja se siirretään kylmätekniikan avulla talon lämmityksen käyttöön.
Lämpökaivo on yleisin tapa kerätä lämpöä maaperästä nopean ja siistin sekä vähän tilaa vievän asennuksen ansiosta. Kaivojen syvyydet vaihtelevat erilaisissa taloissa niiden lämmöntarpeen mukaan, mutta myös maalämpöpumpun valinta vaikuttaa kaivon syvyyteen.
Lämpökaivo ja maalämpöpumppu kuuluu mitoittaa aina talon tehon tarpeen ja veden kulutuksen mukaan. Tällöin mitoitus on oikein tehty ja maalämpöpumppu pystyy toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä vaikuttaa suuresti myös laitteiden hyötysuhteisiin.
Normaalissa uudessa omakotitalossa helppo nyrkkisääntö on että lämpökaivon syvyyttä tarvitaan saman verran kuin talossa on lämmitettävää pinta-alaa. Eli esim. 150 m2 omakotitalo tarvitsee suurinpiirtein 150 m syvän lämpökaivon. Tämä ei kuitenkaan ole tarkka mitoitus mutta antaa ”kättä pidempää” kun lähdetään miettimään minkälainen järjestelmä voisi sopia omaan taloon.
Maalämpöpumppu lämpökaivolla on nykypäivänä edullisin käyttää ja yleisin omakotitalojen lämmitysmuoto sekä myös energia-avustukseen oikeuttavaa uusiutuvaa energiaa.
Lämpökaivoja ja maalämpötekniikkaa käytetään niin pienten kuin suurtenkin omakotitalojen, taloyhtiöiden ja myös muiden isojen kiinteistöjen lämmitykseen yleisesti koko Suomessa ja Euroopassa.
Pintamaasta (vaakakeruuputkisto)
otettava lämpö ei edellytä poraamista, toisin kuin kallioperästä otettava lämpö. Tämä on tehokas ratkaisu silloin, kun tontti on sen verran suuri, että putkistolle on tilaa. Normaalisti omakotitalo tarvitsee n.500 – 1500m vaakakeruuputkistoa(peltoputkistoa). Tämän mittaiset putkistot vaatii noin 800 – 2500 neliömetriä (m2) tontti pinta-alaa.
Keruuputkisto kaivetaan tontillesi noin metrin(1m) syvyyteen, josta se ottaa talteen maaperässä olevaa lämpöä. Keruuputkiston putkien päät tuodaan tekniseen tilaan ja liitetään maalämpöpumppuun.
Vesistö lämpö
on energiatehokkain lämmönkeruu tapa. Vesistö lämmön talteenottoa/lämmönkeruuta voidaan tehdä järviin, meriin, lampiin ja hiljalleen virtaaviin jokiin. Talteenotto ei välttämättä vaadi suuria toimenpiteitä tontillasi. Vesistöltä talolle kaivetaan kaivanto mitä pitkin putkisto asennetaan vesistöön. Lämpö otetaan talteen vesistön pohjasta keruuputkistolla. Putkistot ankkuroidaan vesistön pohjaan betonipainojen avulla. Näin saat lämpöä myös kylminpinä talvipäivinä ja hyötysuhde laitteistolla on todella hyvä.
Keruupiirin
– joka johtaa lämpöenergiaa lämpöpumpulle – käyttöikä on lähes rajaton.
Lämpöä voidaan siis kerätä melkein mistä tahansa ja hukkalämmöntalteenotto on myös tehokas tapa lämmön keräämiseen esim. teollisuudessa, maataloudessa yms.
Energian riittävyydestä sinun ei siis tarvitse huolehtia, kun järjestelmän on mitoittanut Hämeen maalämmön ammattilainen.
Keruujärjestelmien käyttöiät ovat kymmeniä vuosia ja maalämpöpumpunkin käyttöikä on noin 25-30 vuotta, mutta ei ole harvinaista, että käyttöikä olisi pidempikin.
Miksi maalämpö?
- Edulliset käyttökustannukset
- Ilmastoystävällinen
- Helppokäyttöinen ja varmatoiminen
- Lähes huoltovapaa
- Nostaa kiinteistön arvoa
Katso referenssi- kohteistamme, kuinka paljon asiakkaamme ovat säästäneet maalämpöpumpulla!
Hyötysuhde on maalämpöpumpuilla korkea. Vanhassa patterilämmitteisessä talossa hyöty on yleisesti reilusti yli kolminkertainen sähkö -tai öljylämmitteisiin taloihin verrattuna.
Lattialämmitteisessä talossa hyötysuhde voi olla jopa 5-kertainen.
Maalämpöpumppujen energiatehokkuus ilmoitetaan COP(Coefficient of Performance) tai SCOP -luvuilla (Seasonal Coefficient of Performance). Nykyaikaisilla maalämpöpumpuilla SCOP -luvut ovat 5-6 SCOP välillä.
SCOP -luvulla tarkoitetaan yhden koko lämmityskauden hyötysuhdetta. Eli yksinkertaisuudessaan 1 kW:lla sähköä saa maalämmöllä parhaimmillaan 6 kW lämpöä. Sähkölämmityksellä 1 kW:lla sähköä saadaan 1 kW lämpöä. Maalämmössä voi siis olla parhaimmillaan yli 6 -kertainen hyöty perinteisiin lämmitysmuotoihin verrattuna.
Meidän helposta Energialaskurista näet heti mitä omat lämmityssäästösi voisivat olla.
Toimialueemme pääasiassa etelä-suomessa: Maalämpö Hämeenlinna, Maalämpö Hattula, Maalämpö Parola, Maalämpö Hauho, Maalämpö Janakkala, maalämpö Turenki, maalämpö helsinki, maalämpö kanta-häme, maalämpö uusimaa
- +358 50 540 8228
- +358 45 3288 648
- info@hameenmaalampo.fi
- Sähkömestarintie 2 A, 13130 Hämeenlinna (Tiiriö)
Hämeen Maalämpö
HC Heating & Cooling Oy
Huolto
- +358 50 521 9292
- huolto@hameenmaalampo.fi
Toimialueemme on mm.: Hämeenlinna, Hattula, Parola, Hauho, Lammi, Janakkala, Turenki, Tervakoski, Kärkölä, Hausjärvi, Riihimäki, Hyvinkää, Forssa, Tammela, Jokioinen, Kangasala, Valkeakoski, Akaa, Pälkäne, Tampere, Helsinki, Vantaa, Espoo