Kun kodin lämmitysjärjestelmä tulee uusittavaksi, kaksi vaihtoehtoa nousee usein vertailuun: maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu. Molemmilla voidaan pienentää lämmityksen energiankulutusta merkittävästi esimerkiksi suoraan sähkö- tai öljylämmitykseen verrattuna, mutta järjestelmien hankintahinnassa, toiminnassa ja pitkän aikavälin kustannuksissa on eroja.

Kumpi siis kannattaa valita?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Maalämpö on yleensä vahvimmillaan silloin, kun lämmitysenergian tarve on suuri ja järjestelmää tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Ilma-vesilämpöpumppu puolestaan tarjoaa pienemmän alkuinvestoinnin ja sopii hyvin kohteisiin, joissa maalämmön energiakaivon poraaminen ei onnistu tai suurempi investointi ei ole perusteltu.

Tässä artikkelissa vertailemme vaihtoehtoja käytännön näkökulmasta ja katsomme esimerkin avulla, miten ne eroavat noin 150 m² omakotitalossa.

Miten maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu toimivat?

Molemmat ovat lämpöpumppuja, mutta niiden käyttämä lämmönlähde on erilainen.

Maalämpöpumppu kerää lämpöenergiaa maaperästä tai kalliosta. Omakotitalossa lämpö kerätään tavallisesti energiakaivon avulla ja siirretään talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä lämpimään käyttöveteen.

Ilma-vesilämpöpumppu eli IVLP kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta. Ulkoyksikkö ottaa energiaa ilmasta, ja lämpöpumppu siirtää sen talon vesikiertoiseen lattia- tai patterilämmitykseen ja käyttöveteen.

Keskeinen ero syntyy lämmönlähteestä. Maan ja kallion lämpötila on lämmityskaudella ulkoilmaa tasaisempi, kun taas ilma-vesilämpöpumpun olosuhteet muuttuvat ulkolämpötilan mukana.

Siksi järjestelmien välinen ero korostuu erityisesti pakkasilla.

Maalämpö vs. ilma-vesilämpöpumppu – tärkeimmät erot

Ominaisuus	Maalämpö	Ilma-vesilämpöpumppu
Hankintahinta	Korkeampi	Yleensä matalampi
Energiankulutus	Tyypillisesti pienempi	Tyypillisesti hieman suurempi
Toiminta pakkasella	Tasainen	Hyötysuhde ja teho heikkenevät pakkasen kiristyessä
Energiakaivo	Yleensä tarvitaan	Ei tarvita
Ulkoyksikkö	Ei yleensä	Kyllä
Huoltotarve	Vähäinen	Vaatii enemmän seurantaa
Sopivuus suureen energiantarpeeseen	Erittäin hyvä	Kohdekohtainen
Alkuinvestointi	Suurempi	Pienempi

Kumpaakaan järjestelmää ei kuitenkaan kannata valita pelkästään tämän taulukon perusteella. Ratkaisevaa on se, millaiseen rakennukseen järjestelmä tulee.

Esimerkki: 150 m² omakotitalo

Otetaan esimerkiksi Hämeessä sijaitseva noin 150 m² omakotitalo, jossa on vesikiertoinen lämmönjako.

Jos talon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden vuotuinen energiantarve olisi esimerkiksi noin 20 000 kWh, lämpöpumpun ei tarvitse ostaa kaikkea tätä energiaa sähköverkosta. Suuri osa lämmöstä saadaan ympäristöstä – maalämmössä maasta ja ilma-vesilämpöpumpussa ulkoilmasta.

Maalämpö pystyy yleensä tuottamaan saman lämpöenergian pienemmällä ostosähkön määrällä. Ilma-vesilämpöpumpulla vuosikulutus voi olla hieman suurempi etenkin silloin, kun pakkasjaksojen aikana tarvitaan sähkövastuksia.

Todellista sähkönkulutusta ei kuitenkaan voi päätellä pelkästään neliömäärästä. Siihen vaikuttavat muun muassa rakennuksen ikä ja eristys, sisälämpötila, lämpimän käyttöveden kulutus, lämmönjakoverkoston lämpötila sekä lämpöpumpun mitoitus ja säädöt.

Siksi esimerkiksi 150 m² talolle annettu yleinen kulutusluku on aina vain suuntaa-antava. Järkevä vertailu tehdään talon todellisen energiankulutuksen perusteella.

1. Hankintahinta – ilma-vesilämpöpumppu vie yleensä ensimmäisen erän

Ilma-vesilämpöpumpun merkittävin etu on yleensä maalämpöä pienempi alkuinvestointi.

Maalämpöjärjestelmässä kustannuksia syntyy itse lämpöpumpun ja asennuksen lisäksi lämmönkeruujärjestelmästä. Tavallisessa omakotitalossa tämä tarkoittaa yleensä energiakaivon poraamista.

Ilma-vesilämpöpumpussa energiakaivoa ei tarvita. Siksi järjestelmä voidaan yleensä asentaa pienemmällä kokonaisinvestoinnilla.

Jos käytettävissä oleva budjetti on tärkein valintakriteeri, IVLP voi olla erittäin järkevä ratkaisu.

Maalämpöä kannattaa puolestaan tarkastella alkuhinnan lisäksi koko järjestelmän elinkaaren näkökulmasta.

2. Sähkönkulutus – maalämmön etu kasvaa energiantarpeen kasvaessa

Maalämpö saa lämpöenergiansa suhteellisen tasalämpöisestä maasta tai kalliosta. Tämän vuoksi sen hyötysuhde säilyy tasaisempana myös keskellä talvea.

Ilma-vesilämpöpumpun lämmönlähde on ulkoilma. Mitä kylmemmäksi ilma muuttuu, sitä haastavammaksi lämmön tuottaminen käy.

Tämä näkyy sähkönkulutuksessa.

Ero ei välttämättä ole ratkaiseva uudessa ja erittäin energiatehokkaassa omakotitalossa, jonka lämmitysenergian tarve on pieni. Sen sijaan suuremmassa tai enemmän energiaa kuluttavassa rakennuksessa maalämmön parempi vuosihyötysuhde alkaa painaa vaakakupissa enemmän.

Yksinkertaistettuna:

Mitä suurempi rakennuksen vuotuinen lämmitysenergian tarve on, sitä kiinnostavammaksi maalämpö yleensä muuttuu.

3. Mitä tapahtuu kovalla pakkasella?

Tämä on yksi järjestelmien merkittävimmistä eroista Suomen olosuhteissa.

Nykyaikaiset ilma-vesilämpöpumput toimivat myös pakkasella, mutta ulkolämpötilan laskiessa niiden lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät. Kovimmilla pakkasilla järjestelmä tarvitsee enemmän sähkövastusten tai muun rinnakkaisen lämmönlähteen apua.

Maalämmössä lämmönlähde ei ole ulkoilma. Energiakaivon olosuhteet pysyvät huomattavasti tasaisempina vuoden ympäri.

Tämän vuoksi maalämpö toimii hyvin myös silloin, kun Hämeessä pakkasmittari painuu reilusti miinukselle.

Ilma-vesilämpöpumpun kohdalla tämä ei tarkoita, että järjestelmä olisi huono valinta Suomen talveen. Olennaista on oikea mitoitus. Hyvin suunniteltu järjestelmä pystyy tuottamaan suuren osan vuoden lämmitysenergiasta tehokkaasti, vaikka kovimmilla pakkasilla tarvittaisiinkin lisälämpöä.

4. Käyttöikä – järjestelmää kannattaa tarkastella kokonaisuutena

Lämpöpumpun kompressori ja muut tekniset komponentit eivät ole ikuisia kummassakaan järjestelmässä. Laitteiston todelliseen käyttöikään vaikuttavat esimerkiksi laatu, mitoitus, käyttötunnit, säädöt ja huolto.

Maalämmöllä on kuitenkin yksi merkittävä pitkän aikavälin etu: energiakaivo on erittäin pitkäikäinen investointi.

Vaikka itse maalämpöpumppu joskus tulevaisuudessa vaihdetaan uuteen, oikein toteutettua energiakaivoa voidaan hyödyntää myös seuraavan lämpöpumpun kanssa.

Siksi maalämmön ensimmäistä investointia ei kannata verrata ilma-vesilämpöpumppuun vain yhden lämpöpumpun käyttöjakson perusteella.

5. Entä huolto?

Molemmat järjestelmät ovat oikein asennettuina melko vaivattomia.

Maalämpöjärjestelmässä ei ole sääolosuhteille altistuvaa ulkoyksikköä. Normaalissa käytössä järjestelmä vaatii lähinnä sen toiminnan ja paineiden seurantaa sekä valmistajan mukaisia tarkastuksia ja huoltoja.

Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö on puolestaan ympäri vuoden ulkona. Talvella on tärkeää huolehtia siitä, etteivät lumi, jää tai sulatusvedet aiheuta ongelmia.

Myös ulkoyksikön sijoitus kannattaa suunnitella huolella. Siinä on huomioitava ilmankierto, sulatusvedet, huollettavuus ja laitteen aiheuttama ääni.

6. Tontti voi ratkaista valinnan

Kaikille tonteille ei voida asentaa maalämpöä.

Energiakaivon sijoittamiseen vaikuttavat esimerkiksi tontin koko, rakennukset, rajat, muut energiakaivot sekä maanalaiset rakenteet ja johdot. Myös paikalliset määräykset ja luvan tarve on selvitettävä ennen toteutusta.

Jos energiakaivon poraaminen ei onnistu, ilma-vesilämpöpumppu on usein luonteva vaihtoehto.

IVLP ei tarvitse energiakaivoa eikä laajaa maapiiriä. Sen sijaan järjestelmälle täytyy löytää sopiva paikka ulkoyksikölle.

7. Kumpi maksaa itsensä nopeammin takaisin?

Takaisinmaksuaikaa kysytään paljon, mutta yksittäinen vuosimäärä voi johtaa helposti harhaan.

Otetaan yksinkertaistettu esimerkki.

Jos maalämpö maksaisi kohteessa esimerkiksi 6 000 euroa enemmän kuin ilma-vesilämpöpumppu ja säästäisi sähköä 600 euroa vuodessa enemmän, investointieron yksinkertainen takaisinmaksuaika olisi noin 10 vuotta.

Jos suuremman energiantarpeen kohteessa vuosittainen ero olisikin 900 euroa, sama investointiero kuittaantuisi noin seitsemässä vuodessa.

Siksi takaisinmaksu riippuu ennen kaikkea talon energiantarpeesta, järjestelmien todellisesta hintaerosta ja sähkön hinnasta.

Pienessä ja energiatehokkaassa talossa maalämmön suurempi investointi ei välttämättä ehdi maksaa itseään nopeasti takaisin pelkän sähkönsäästön kautta.

Suuremmassa ja paljon energiaa kuluttavassa kohteessa tilanne voi olla täysin toinen.

Lisäksi vertailussa kannattaa huomioida järjestelmien elinkaari eikä ainoastaan ensimmäisten vuosien säästö.

Milloin valitsisimme ilma-vesilämpöpumpun?

Ilma-vesilämpöpumppu on usein hyvä valinta, kun:

• halutaan pitää alkuinvestointi maltillisempana
• energiakaivon poraaminen ei ole mahdollista tai järkevää
• rakennuksen energiantarve on kohtuullinen
• talossa on lämpöpumpulle hyvin soveltuva vesikiertoinen lämmönjako
• nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle halutaan hybridivaihtoehto.

Erityisesti matalalämpöinen lattialämmitys sopii hyvin lämpöpumpuille, koska mitä matalampaa lämpötilaa lämmitysverkosto tarvitsee, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu pystyy yleensä toimimaan.

Milloin valitsisimme maalämmön?

Maalämpö on usein vahva vaihtoehto, kun:

• talon lämmitysenergian tarve on suuri
• halutaan mahdollisimman pieni lämmityksen sähkönkulutus
• järjestelmää tarkastellaan pitkällä aikavälillä
• tontille voidaan toteuttaa energiakaivo
• halutaan tasainen hyötysuhde myös kovilla pakkasilla
• kyseessä on suuri omakotitalo, useamman rakennuksen kokonaisuus tai muu paljon lämpöenergiaa tarvitseva kohde.

Mitä enemmän lämpöenergiaa rakennus tarvitsee vuodessa, sitä suurempi merkitys lämpöpumpun vuosihyötysuhteella on.

Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu? Ratkaisu löytyy laskemalla

Jos pitäisi nimetä yksi tärkein asia järjestelmää valittaessa, se olisi tämä:

Älä valitse lämpöpumppua pelkän neliömäärän tai laitteen hinnan perusteella.

Kaksi saman kokoista omakotitaloa voivat kuluttaa täysin eri määrän energiaa. Myös patteriverkoston vaatima lämpötila, käyttöveden kulutus, asukkaiden määrä ja rakennuksen sijainti vaikuttavat siihen, kumpi vaihtoehto on järkevämpi.

Hämeen Maalämpö toimittaa sekä maalämpöjärjestelmiä että ilma-vesilämpöpumppuja, joten lähtökohtamme ei ole myydä jokaiseen taloon samaa ratkaisua.

Tavoitteena on löytää järjestelmä, joka on kyseiseen rakennukseen teknisesti ja taloudellisesti järkevin.

Pyydä laskelma omaan kotiisi

Mietitkö, kannattaisiko sinun valita maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu?

Kun tiedämme talosi koon, nykyisen lämmitysmuodon, energiankulutuksen ja lämmönjaon, pystymme arvioimaan huomattavasti tarkemmin, kumpi järjestelmä sopii kohteeseen.

Ota yhteyttä Hämeen Maalämpöön ja pyydä tarjous. Vertaillaan vaihtoehdot sinun talosi todellisten lähtötietojen perusteella – ei pelkillä yleisillä nyrkkisäännöillä.